Silkkipainokoneen toimintaperiaate

① Litteätasopainokoneen toimintajaksossa on esimerkkinä litteän näytön alustatyyppinen yksivärinen puoli{0}}automaattinen-käsissä pidettävä silkkipainokone. Sen työjakso on: syöttö → asemointi → levyn pudottaminen → kaavinlevyn laskeminen, musteen palautuslevyn nostaminen → kaavin isku → kaavinlevyn nostaminen → musteen palautuslevyn laskeminen → levyn nostaminen → musteen palautusisku → asennon vapauttaminen → kappaleen vastaanotto.
Jatkuvassa syklitoiminnassa, niin kauan kuin toiminto voidaan toteuttaa, kunkin toiminnon käyttämän ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt kunkin työjakson ajanjakson lyhentämiseksi ja työn tehokkuuden parantamiseksi.
③ Jälkiviiva. Painovedon aikana kaavinlevy puristaa mustetta ja silkkipainolevyä siten, että silkkipainolevy ja alusta muodostavat kosketusviivan, jota kutsutaan painatusviivaksi. Tämä viiva on kaavinlevyn reunassa, ja lukemattomat painatusviivat muodostavat tulostuspinnan. Ihanteellista painatusviivaa on erittäin vaikea saavuttaa, koska painatusviiva on dynaaminen prosessi.
③ Silkkipainokoneen toimintaperiaate. Yleisesti käytetyn-käsin muotoillun silkkitasotulostimen esimerkkinä voidaan kuvata silkkitulostimen toimintaperiaatetta seuraavasti: voima välittyy välitysmekanismin kautta, jolloin vetolasta puristaa mustetta ja silkkipainolevyä liikkeessä, jolloin silkkipainolevy ja alusta muodostavat kohokuviointiviivan. Koska seulalla on jännitykset N1 ja N2, vetolastaan ​​syntyy voima F2, ja palautumisvoima saa silkkipainolevyn olemaan kosketuksissa alustaan ​​paitsi kohokuviointilinjaan. Vetolastan puristusvoiman F1 vaikutuksesta muste kulkee verkon läpi ja vuotaa liikkuvasta kohokuviointilinjasta alustalle.
Painoprosessin aikana silkkipainolevy ja vetolasta liikkuvat suhteessa toisiinsa, ja myös puristusvoima F1 ja paluuvoima F2 liikkuvat synkronisesti. Pommitusvoiman vaikutuksesta seula palaa alkuperäiseen asentoonsa ajoissa ja katkaisee kosketuksen alustaan ​​välttääkseen tulosteen tahriintumisen. Toisin sanoen näyttö muuttaa muotoaan ja pomppii jatkuvasti painovedon aikana.
Kun yksisuuntainen{0}}tulostus on suoritettu loppuun, vetolasta irtoaa alustasta yhdessä silkkipainolevyn kanssa ja palauttaa musteen samalla, jolloin tulostusjakso päättyy. Substraatin yläosan ja silkkipainolevyn takaosan välistä etäisyyttä musteen palauttamisen jälkeen kutsutaan samaksi levyetäisyykseksi tai seulaetäisyydeksi, jonka tulisi yleensä olla 2–5 mm. Manuaalisesti tulostettaessa käyttäjän tekniikka ja taito vaikuttavat suoraan nippiviivan muodostumiseen. Käytännössä silkkipainokoneilla on kertynyt paljon arvokasta kokemusta, joka voidaan tiivistää kuuteen kohtaan, nimittäin vetolastan liikkeen lineaarisuuden, tasaisuuden, tasakulmaisuuden, tasaisen paineen, keskityksen ja pystysuoran varmistamiseen. Toisin sanoen vetolastan tulee liikkua suorassa linjassa tulostuksen aikana, eikä se saa ravistaa vasemmalle ja oikealle; se ei voi olla aluksi hidas ja lopulta nopea, aluksi nopea ja lopulta hidas tai toisinaan hidas ja nopea; kaltevuuskulman mustelevyyn nähden tulisi pysyä muuttumattomana, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää yleisen kaltevuuskulmien asteittain kasvavien ongelman ratkaisemiseen; painopaine on pidettävä yhtenäisenä; vetolastan ja seulakehyksen sisäsivujen välinen etäisyys on pidettävä samana; mustelevy tulee pitää kohtisuorassa kehykseen nähden